11. lokakuuta 2015

Optimismia vai hölömön hommaa?

Kuinka optimistinen minun on lupa olla toivoessani, että vielä joskus meille tulee vauva?
Onko hölmöläisen hommaa suunnitella ostavansa lomareissulta muutamia kivoja vauvanvaatteita, koska niitä saisi sieltä Suomea edullisemmin? (Ja ne on niin sairaan söpöjä!)
Noin niinkuin etukäteen jo?
Onko se yltiöoptimistista?
Meneekö jotain muka pilalle, jos lasta ei tulekaan, ja vaatteita on valmiina?
Pitääkö minun ostaessani uskotella itselleni, että ostan niitä kavereiden lapsille lahjaksi?
Kai saa toivoa ja uskoa?
Vai petaanko vain suurempaa pettymystä ja luhistumista, jos tuleekin huonoja uutisia jossain vaiheessa?

Minun kohdallani raja on luultavasti hiuksenhieno.
Olen melko varma, että päätin olla optimistinen, vaikkakin sitten pienellä hölmöydellä maustettuna!

4 kommenttia:

  1. Mun on myönnettävä että ennen kun kolme vuotta yritystä tuli täyteen niin meillä oli muuttolaatikollinen vauvanvaatteita piilossa. Niillä olis oikeesti pärjänny pitkälle vastasyntyneen kanssa :'D
    Mutta koska sillon alko tuntumaan ettei lasta tule koskaan niin aloin myymään niitä pois ja antamaan lahjaksi. Nykyään ei taida löytyä kun yhdet housut ja nekin menee seuraavan vastasyntyneen lahjaan :/

    VastaaPoista
  2. Ehkä mä yritän olla tässä vaiheessa vielä vähän vähemmän optimistinen kuin kokonaisen muuttolaatikollisen verran. :D
    Mut kuitenkin vähäsen toivon ylläpitoa täytyy harrastaa :)

    VastaaPoista
  3. Unelmoi, suunnittele ja osta! Mitään et siinä menetä. Päinvastoin! Mitä positiivisempi mieli sitä positiivisempi keho :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin siis teen! :D Nyt mulla on perustelu miehellekin, jos asiaa ihmettelee ;)

      Poista