3. lokakuuta 2016

Acutan palveluja testaamassa

Viikko sitten Su-Ma välisenä yönä alkoivat ylävatsakivut.
Unet jäivät hyvin vähille, käytännössä en nukkunut sinä yönä kuin hyvin pieniä pätkiä.
Oksetti ja sattui.
Maanantaina aamupäivällä oli neuvola.
Puhuin siellä asiasta. 
Epäiltiin närästystä.
Suljettiin pois raskausmyrkytys, koska muita siihen viittaavia oireita (turvotus, verenpaineen nousu, valkuaisvirtsaisuus, päänsärky, näköhäiriöt) ei ollut.
Kävin ostamassa Rennietä.
Ei apua.

Hetken päivällä oli parempi olo.
Sitten iltapäivällä huonovointisuus palasi.
Vatsa tyhjeni kiitettävästi, vaikkei ihan ripulilla ollutkaan.
Ylävatsaan sattui.
Illan aikana otin sallitun määrän (3g) Paracetamolia.
Ei mitään apua.

Ma-Ti yöllä menetin hermoni kipuun, kun nukkumista ei voinut ajatella tuskaisen olon takia.
Soitin ensin synnytyspäivystykseen ja kysyin mitä tehdään.
Koska kaikki oli ollut päivällä neuvolassa ok ja vauva liikkui hyvin, ohjasivat Acutaan.


Saavuin miehen viemänä yöllä Acutaan kahden maissa.
Ruuhkaa ei ollut, pääsin nopeasti sisään ja tapasin lääkärin.
Otettiin verikokeet, verenpaine, pissanäyte, lääkäri palpoi vatsaa, kuunteli suoliäänet.
Kurinaa kuului suolistosta.
Lääkäri halusi vielä sulkea pois raskausmyrkytyksen listalta.
Mietti myös sappivaivaa.
Tai vain vatsatautia, joka ei meinaa mennä ohi.

Hetken päästä hoitaja tuli kertomaan, että pistää kipulääkettä.
Tiedustelin, mitä lääke on.
Oxanest 5 mg, vastasi hoitaja.
Hetken mietin mielessäni, onko niin vahvalle lääkkeelle todella tarvetta.
Lääkkeen pistämisen jälkeen, n. 10 min päästä, kiittelin mielessäni lääkäriä.
Lääke humahti kunnolla päähän.
Autuas olo levisi.
Kipu katosi.
Raukeus.
Torkahdinkin ainakin tunniksi.
Tuntui hyvältä nukkua pitkästä aikaa.


Labroista ei löytynyt mitään vikaa, samoin pissa oli puhdas.
Kipua ei enää ollut, joten kotiuduin kuudelta aamulla ja pääsin jatkamaan unia omaan sänkyyni.
Vointi lähti siitä paranemaan kuluvan päivän aikana, vaikka heikko olo edelleen olikin.
Kipu pysyi poissa.

Loppupohdinta:
1. Onneksi Bebe tuntui voivan koko ajan hyvin, vaikka itse olinkin niin kipeä ja huonovointinen
2. Oxanestin saatuani en ihmettele, kuinka jotkut jäävät koukkuun vastaaviin huumeiksi luokiteltuihin kipulääkkeisiin.
Sen verran "hyvää kamaa" se oli ainakin omaan kipuuni.
Synnytyksessä aion kyllä pyytää samaa lääkettä.
Tuntui toimivan hyvin.
Toki synnytyskipu on erilaista.
Pahoinvointia lääkkeestä ei onneksi tullut, mitä se joillekin voi kuulemma aiheuttaa.

Loppu hyvin, kaikki hyvin!
Odotus jatkukoon.
Tänään rv 33+2.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti