Älä tule paha stressi...tule hyvä stressi?

Stressaan.
Sitä ei voi kieltää.
Stressaan useista asioista. Muutokset ovat pahasta. Tuttu on turvallista. Epävarmuus nostaa stressitasoa.

Stressinhallinta on jatkuvaa opettelua.

Pohdiskelin stressiä ja totesin, että onhan stressistä joskus hyötyäkin.
Epävarmuus ja etenemättömät asiat (eli ne stressaavimmat) antavat potkua hoitaa asioita itse eteenpäin niin pitkälle kuin mahdollista. Sen jälkeen, kun on tehnyt itse kaiken minkä voi, on helpompi taas hengittää ja stressitaso laskee. Stten asiat ovat kiinni muista kuin itsestä.

Eli onko olemassa hyvää stressiä vai voiko sitä silloin edes enää sanoa stressiksi?

Raskautta toivovalle toistetaan usein, kuinka ei saisi stressata liikaa ja pitäisi yrittää rentoutua, jotta raskautumiselle olisi paremmat edellytykset.

Välillä tekisi mieli huutaa sen sanojalle päin naamaa, että kerroppa nyt sitten suuressa viisaudessasi,  kuinka se käytännössä toteutetaan!!??!! Minulta ei ainakaan löydy OFF-nappia (tietääkseni), josta  stressin voisi sammuttaa.
Vaikka kuinka yrittäisi olla laskematta mahdollista ovulaatiopäivää, huomaa sitä joka kerta päässään sitä laskevansa. Seuraavaksi kaivetaan kalenteri esiin ja tarkistetaan asia vielä sieltäkin.
Eli yritys hyvä kymmennen,(tulos nolla)!

Ovulaatiotestejä tein jossain vaiheessa joka kierrossa. Huomasin kuitenkin, että niiden tekeminen nosti stressiä ja alkoi vain ahdistaa pidemmän päälle. Halut olivat romukoppassa, kun oloa kuvasi parhaiten "Ei Vois Vähempää Kiinnostaa". Yritä siinä nyt sitten heilutella lakanoita. Nyt viime aikoina en ole ovistestejä hetkeen tehnytkään. Täytyy varmaan kuitenkin nyt ennen jatkotutkimusaikaa tehdä muutamana kiertona, jotta voi varmistaa ovulaation ainakin niissä testeissä näkyvän.